Kun kädenpuristus kohtaa poskisuudelman – Kosketus kulttuurien rajapinnassa

Suomalaiset tunnetaan varautuneesta suhtautumisestaan kosketukseen – bussipysäkilläkin seisotaan mieluiten metrin päässä toisistamme. Toisaalta läheisten kesken halaaminen on yleistä. Miten tämä vertautuu muiden kulttuurien tapoihin?​

Millainen on suomalainen kosketuskulttuuri? Yhden mielestä se on varovaista tai jopa olematonta. Toinen kommentoi, että suomalaisethan ovat kovia halailemaan ja kosketusta on läheisten kesken paljon. Hassua kyllä, molemmat ovat oikeassa.​

Kosketus on universaali viestinnän muoto

Kosketus on universaali viestinnän muoto, ja tutkimukset osoittavat, että kosketus koetaan hyvin samankaltaisesti eri puolilla maailmaa, kulttuurista riippumatta. Juulia Suvilehdon Aalto-yliopistossa toteuttama väitöstutkimus “Maintaining social bonds via touching: A cross-cultural study” tarjoaa merkittäviä havaintoja sosiaalisen kosketuksen kulttuurienvälisistä yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mitä läheisempi suhde toiseen ihmiseen on, sitä laajempi kehon alue on hyväksyttävää koskettaa – ja tämä pätee kulttuurista riippumatta.​

Silti kosketuksen käyttö, merkitys ja määrä vaihtelevat suuresti eri kulttuureissa. Kulttuuriset erot korostuvat erityisesti vieraiden ihmisten ja julkisten tilanteiden kohdalla. Suomalaisessa kulttuurissa kosketus on perhekeskeistä: fyysinen kosketus on usein varattu läheisille, kun taas vieraisiin pidetään etäisyyttä ja julkisissa tilanteissa vältetään liiallista läheisyyttä. Monissa muissa maissa, joita voidaan kutsua korkean kontaktin kulttuureiksi, kosketus taas on luonteva vuorovaikutuksen muoto jopa täysin tuntemattomien ihmisten kohdatessa. Ranskassa ja Italiassa poskisuudelmat ovat yleinen tervehdystapa, kun taas Japanissa fyysinen kosketus julkisissa tilanteissa on harvinaista. Suomessa kättely on ollut se perinteinen tervehtimisen tapa, mutta pandemian jälkimainingeissa siitäkin on monessa tilanteessa luovuttu pysyvästi.​

Kulttuurienväliset erot kosketuksen merkityksessä

Tämä johtaa helposti tilanteisiin, joissa eri kulttuurien tavat törmäävät. Voi syntyä väärinymmärryksiä tai jopa konflikteja. Esimerkiksi suomalainen voi kokea etelänmaalaisen ystävällisen poskisuudelman tungettelevana, kun tämä taas voi tulkita suomalaisen pidättyvyyden kylmyydeksi.​ Myös toisesta kulttuurista tulevan tapa tulla keskustellessa hyvin lähelle aiheuttaa monissa suomalaissa puistatuksia. Olenpa kuullut suomalaisia pidettävän vähän vajaa-älyisinäkin, kun me emme ota kontaktia toisiin ihmisiin, vaan jopa peruutamme kun meitä lähestyy.

Kun eri kosketuskulttuurit kohtaavat, on tärkeää olla tietoinen näistä eroista ja pyrkiä ymmärtämään toisen osapuolen näkökulmaa. Miten oppisimme kohtaamaan toisemme – törmäämättä – myös kosketuksen osalta?​

Vuorovaikutusta ja ymmärrystä yli kulttuurirajojen

Tutkimukset osoittavat, että kosketuksella on merkitystä ihmissuhteiden laatuun ja luottamuksen syntymiseen. Vaikka kulttuuriset normit vaikuttavat kosketuskäyttäytymiseen, sosiaalisen kosketuksen perusta on universaali ja sidoksissa ihmissuhteiden läheisyyteen. Kosketuksessa piilee siis suuria mahdollisuuksia, kun haluamme rakentaa vuorovaikutusta ja ymmärrystä yli kulttuurirajojen. Tämä tieto on erityisen arvokasta monikulttuurisissa ympäristöissä, kuten kansainvälisissä työyhteisöissä, joissa ymmärrys kosketuskulttuurien yhtäläisyyksistä ja eroista voi edistää parempaa vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä.​

Haluatko syventää ymmärrystäsi kulttuurien välisestä kosketuksesta ja sen vaikutuksista vuorovaikutukseen? Osallistu maksuttomaan webinaariimme ”Kosketuksen kautta yhteyteen – kulttuurien välisiä oppeja”, jossa keskustelemme aiheesta asiantuntijan kanssa ja tarjoamme käytännön näkökulmia monikulttuuriseen vuorovaikutukseen.