Kosketus arjessa ja työssä: Opettajien näkökulmia

Mitä kosketus merkitsee? Onko se turvallisuuden ja hellyyden viesti vai jotain, mitä joskus välttelet? Haastattelimme Savonia-ammattikorkeakoulun opettajia, jotka avasivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kosketuksesta ja sen merkityksestä. Haastattelussa paljastui, miten kosketus voi lohduttaa vaikeina hetkinä, tuoda iloa arkeen ja jopa haastaa omia rajoja. Tämä blogiteksti vie sinut syvälle kosketuksen moniulotteiseen maailmaan, joka ulottuu työelämästä läheisiin ihmissuhteisiin ja kertoo, miksi kosketus on olennainen osa kaikkien ihmisten elämää.

Mitä kosketus on ja mitä se merkitsee teille?

Kosketus on hellyyttä, turvallisuutta ja moniulotteista, joka ulottuu fyysisestä läheisyydestä syvemmälle inhimillisiin tasoihin. Opettajien haastattelussa kosketuksen merkitys nousi esiin monista eri näkökulmista.

Savonia-ammattikorkeakoulun miesopettaja kuvasi kosketusta vahvaksi elementiksi ja välineeksi, jolla on suuri vaikutus ihmisiin. Hän korosti, että kosketuksella voi olla sekä positiivisia, että negatiivisia seurauksia. Väärin käytettynä kosketus voi vahingoittaa toista, ja sen vaikutukset voivat näkyä pitkään ihmisen elämässä.

Eräs naisopettaja jakoi ajatuksiaan kosketuksen merkityksestä omassa elämässään. Hän kertoi, että kosketus oman lapsen kanssa on hänelle tärkeä voimavara, ja korosti, kuinka äärimmäisen tärkeää kosketus on myös lapselle itselleen.

Kosketuksen helppous ja luontevuus

Kosketuksen helppous ja luontevuus riippuvat vahvasti tilanteesta ja ihmisistä. Se vaatii tilannetajua, luottamusta ja kulttuurista ymmärrystä. Suomalainen kulttuuri nousi esille kaikilla haastateltavilla: kuinka kulttuurin väliset erot näkyvät siinä ja miten luonnolliseksi fyysinen kosketus koetaan.

Urheilukulttuuri toi haastatteluissa kiinnostavan näkökulman. Joukkuelajeissa kosketus on olennainen osa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Maalin juhlistaminen halauksella tai rennolla ”high five” -eleellä tuntuu vaivattomalta ja luontevalta – siinä kosketus on selkeästi positiivinen ja hyväksytty viestinnän muoto.

Opettajat kertoivat, että läheisten ja perheen keskuudessa koskettaminen on useimmiten helppoa ja luontevaa, koska suhde perustuu turvallisuuteen ja luottamukseen.

”On tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa toisten henkilökohtaisia rajoja.”

Työelämässä koskettaminen on kuitenkin herkempi aihe. Opettajat korostivat, että tilanteen ja toisen osapuolen tunteminen ovat ratkaisevan tärkeitä. On tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa toisten henkilökohtaisia rajoja. Vieraiden ihmisten kosketus voi herättää turvattomuuden tunnetta tai jopa ahdistusta, mutta toisinaan se tuo lohtua ja inhimillisyyttä. Esimerkiksi naisopettajan edellisessä työpaikassa, hoitajan työssä, kosketuksen merkitys korostuu erityisesti potilaiden kanssa. Vaikka osa saattaa vierastaa läheisyyttä, monille kosketus on tärkeä tapa tuntea itsensä huomioiduksi ja saada lohtua vaikeassa elämäntilanteessa. Kosketus voi tällöin muistuttaa siitä, ettei ole täysin yksin.

Mikä kosketuksessa on vaikeaa?

Vaikeinta kosketuksessa on kenties sen poissaolo tai menettäminen. Haastateltavamme pohtivat kosketuksen merkitystä erityisesti vaikeina aikoina. Toinen naisopettajista kertoi sairastamistilanteesta, jossa tiesi lopputuleman. ”Silloin itse koskettaminen ei ollut ikävää, mutta viimeisten hetkien yhdessäolon tiedostaminen oli raskasta.” Kosketus ja läsnäolo kertovat välittämisestä ja ovat suuri voimavara. ”Kosketus voi olla liikkeelle paneva voima, joka nostaa pinnalle vaikeissa tilanteissa”, pohti eräs.

Lapsuuden kosketusmalli ja muistot kosketuksesta

Kysyessämme kotoa saadusta kosketusmallista lähes jokaisen vastauksessa toistuivat samat piirteet – äidit olivat niitä, jotka koskettivat enemmän ja isät eivät juurikaan. Eräs kuvaili isänsä olleen ”vanhan ajan miestyyppi”, joka ei ehkä itse ollut saanut omilta sota-ajan vanhemmiltaan kaipaamaansa kosketusta. Vaikka isät olivat ulkokuoreltaan kovia, saattoivat he kuitenkin olla sisimmissään herkkiä ja tämä kova ulkokuori myös iän myötä pehmetä.

”70-luvun lapsi, silloin ei halailtu eikä näytetty hirveästi tunteita.”

Aina kosketus ei kuitenkaan ollut pelkästään positiivista. Erään haastateltavan muistoissa fyysinen kosketus oli enemminkin rangaistus, minkä jättämät jäljet ovat olleet etenkin henkisesti merkittäviä. Vaikka mukaan mahtuikin haastavia muistoja, kertoivat haastateltavat, että kotiin oli aina turvallista tulla. Perheissä oli läsnäoloa ja välittämistä, sekä tukea oli saatavilla silloin, kun sitä tarvittiin.

Elämän mittainen oppimatka – muutokset kosketuksessa eri elämänvaiheissa

Joskus kosketus muuttuu ja ilmenee eri tavoin eri elämäntilanteissa. Myös opettajat kertoivat kokemuksiaan tästä. Teini-iässä on saattanut olla luotaantyöntävä, opiskelija-aikoina uudella paikkakunnalla ei ole ollut heti kosketusta ja parisuhteessa taas kosketuksen määrä on lisääntynyt valtavasti.

Haastateltavat totesivat lasten saamisen muuttaneen kosketusta ja myös haastamaan itseään sen suhteen. Eräs miesopettajista totesikin, että ei tarvitse olla sellainen kuin on joskus ollut – aina on mahdollista kehittyä ja muuttaa tapojaan. Toinen miesopettaja taas kertoi miten kosketukseen liittyvät tunnelukot ovat vaatineet työstämistä muun muassa keho-mieli-yhteyden huomioivassa kehoterapiassa, eikä muutokset ole tapahtuneet yhdessä yössä. Kosketus on siis elämän mittainen oppimismatka, joka haastaa kohtaamaan itsemme sekä toisemme uusilla tavoilla.

Esiin nousi myös roolien vaihtuminen, kun omat vanhemmat ikääntyvät tai sairastuvat. Nyt he lapset ovat vuorostaan se antava osapuoli, jotka hoivaavat ja auttavat vanhempiaan. Erityisesti niillä elämän viime metreillä pyrkii olemaan läsnä ja antamaan toiselle mahdollisimman paljon lämpöä sekä kosketusta.

Tervetulleen ja epätervetulleen kosketuksen rajalla

Toisinaan kosketus ei ole tervetullutta ja tutkimuksien mukaan etenkin naiset joutuvat kokemaan sitä. Yksi naisopettajista kuvaileekin epätervetulleen kosketuksen tunnetta seuraavanlaiseksi: ”Todella inhottava olo tulee. Sellainen, että haluaa jatkossa välttää kyseistä ihmistä niin paljon kuin mahdollista”. Toinen naisopettajista kertoi halaamisen henkilökohtaisen rajan menevän puolituntemattomissa ja hän kertoikin huomaavansa joidenkin henkilöiden käyvän herkemmin liian tuttavallisiksi. Silloin hän toivoisi enemmän välimatkaa ja tilaa.

”On olemassa tietty henkilökohtainen raja, jota ei saa ylittää.”

Kysyimme epätervetulleesta kosketuksesta myös miesopettajilta ja ensimmäinen vastaus kuuluukin näin: ” Vähemmän näitä tilanteita ollut etenkin näin miehenä”. Toinen miesopettajista muisteli, että ehkä nuorena baarissa osa saattoi olla ennemminkin törkeitä sanallisesti kuin fyysisesti.

Kosketuksen kaipuu – mitä se merkitsee?

Kaikki haastateltavamme kertoivat luonnollisesti kaipaavansa läheistensä kosketusta. Naisopettajien kesken puheenaiheeksi nousivat myös riidat ja niiden vaikutus kosketukseen. Yksi heistä kertoikin kosketuksen olevan niin luontainen osa arkea, että ei halua jäädä riitelyn jälkeen riitoihin kenenkään kanssa, vaan ne pitää sopia heti. Toinen naisopettajista kertoi riitelyn aiheuttavan kokonaisvaltaisesti pahaa oloa. ”Jos yrittää olla mykkäkoulussa, silloin blokkaa koko kosketuksen”, hän sanoi. Varmasti moni meistä voi samaistua siihen, että riitelyn aikana ei kaipaa kosketusta, sillä silloin negatiiviset tunteet ottavat vallan. Riidan sovittelussa kosketus voi kuitenkin tulla tarpeeseen.

Eläintenkin koskettaminen voi olla terapeuttista

Kosketuksen ei välttämättä tarvitse olla vain ihmisten välillä tapahtuvaa, vaan sitä voi olla myös lemmikkieläinten ja ihmisten välillä. Eräs opettaja kertoikin omistavansa lemmikkejä ja kuvaili, että niiden koskettaminen ja silitys tuo hyvän mielen tunteen. Uskomme kaikkien, myös ei lemmikkejä omistavien, olevan samaa mieltä, että eläimen silittäminen saa aikaan hyvän olon tunteen. Toinen opettaja kertoi esimerkin omista lapsistaan heidän ollessa pieniä: ”kun he eivät puhuneet kellekään muulle tai koskettaneet niin silloin oli koira, jolle oli helppo avautua.”

Saako koskettaa? – #MeToo-liikkeen vaikutukset

”Ihmisiä on erilaisia, osa kestää ronskimpia juttuja paremmin kuin toiset, herkemmät sielut”, pohti yksi naisopettajista. Hän jatkoi, että on siis vaikea sanoa, mikä olisi hyvä yleinen linja tällaisissa asioissa. Toinen naisopettajista jatkoi, että havaitsi koulun käytävillä kävellessään osan opiskelijoista alkaneen miettimään #MeToo-liikkeen myötä, mikä on ok ja mikä ei. Osa taas kuulemma naureskeli koko asialle. Haastattelun aikana tästä syntyi keskustelua ja yksi opettajista miettikin, miksi #MeToo pisti nauruksi. Onko taustalla pelkoa siitä, että nauraja on itse ylittänyt jonkun toisen henkilön rajan joskus?

Muutama opettajista pohti, että monet, etenkin miehet ovat muuttaneet käytöstään varovaisemmaksi, ettei kukaan vain loukkaannu. Eräs miesopettajista sanoikin seuraavanlaisesti: ”#MeToo ja tämä meidän kulttuurimme on laittanut miettimään, että voiko opiskelijaa halata esimerkiksi opinnäytetyön valmistumisen johdosta.” Hän jatkaa, että olisi hyvä löytää tasapaino näissä asioissa, ettei mennä liian kauas kosketuksesta eikä tarvitsisi liikaa pohtia, voiko toista esimerkiksi kätellä.

”Ei mennä liian kauas kosketuksesta, ollaan kuitenkin tuntevia ihmisiä”

Toinen miesopettajista myötäilee haastattelukaverinsa sanomisia ja pohtikin ääneen: ”Meneekö välillä liiallisuuksiin?” Hän kuitenkin sanoi pitävänsä #MeToo-liikettä erittäin tärkeänä, sillä liikkeen ansiosta ihmiset ovat oppineet tulkitsemaan ja analysoimaan paremmin erilaisia tilanteita ja ihmisiä. Opettaja jatkoi, että liikkeen myötä harkitaan enemmän, mikä on soveliasta ja mikä ei. Hän sanoo myös, ettei saa olla liian jäykkää vaan pitää olla myös kosketusta.

Lopuksi

Opettajien haastattelut toivat koskettavia näkökulmia. Kosketus kertoo välittämisestä ja sen avulla voidaan rakentaa luottamusta ja yhteyttä toiseen. Vaikeina hetkinä kosketus voi olla suurikin voimavara, mutta väärinkäytettynä se myös vahingoittaa syvästi. Kosketus on elämän mittainen oppimatka. Se herättää meidät tunnistamaan ja kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja sekä haastaa pohtimaan omiamme. Pysähdy hetkeksi ajattelemaan, miten kosketus ilmenee omassa elämässäsi. Milloin viimeksi ilmaisit jollekin välittäväsi hänestä?