VIERASKYNÄ | 15.11.2024 |
Kirjoittaja: Iina, Iia, Iida ja Petra
Kosketus saa tuntemaan, että ei ole yksin – näin palvelutalon asukkaat puhuvat kosketuksesta
Kosketuksesta puhuminen on monille, etenkin vanhemmalle sukupolvelle vaikeaa aiheen herkkyyden vuoksi. Lue blogista, mitä palvelutalon asukkaat kertovat kosketuksesta.
Haastattelimme sateisena lokakuun aamuna Kuopion Nonna Kallaveden ikäihmisten yhteisöllisen asumisen asukkaita kosketuksen merkityksestä ja sen tärkeydestä heille. Syksyn harmaudesta ei ollut tietoakaan, kun asukkaat saapuivat haastattelutilaan. He täyttivät tilan lämmöllään ja lempeydellään. Hetken rupattelun jälkeen menimme itse aiheeseen, eli kosketuksen voimaan. Kaksi haastatteluun osallistuneista ystävyksistä istuivatkin toisiaan käsistä kiinni pidellen koko haastattelun ajan.
Mitä kosketus on ja mitä se merkitsee teille?
”Kosketus on toisen henkilön lämpö ja läsnäolo”, kuvailee eräs haastateltavistamme. ”Kun on toisen kanssa läsnä, se ei vaadi sanoja. Voi vain olla”, jatkaa toinen. Kaikki yhtyivät siihen, että kosketus on tärkeimpiä tapoja viestiä tunteita, koska siitä käy ilmi, miten hyväksyy toisen henkilön ja hyväksyykö tämän ystäväkseen. Kosketus tuo turvaa ja voi luoda syvänkin yhteyden. Yksinkertainen ele, kuten käden laskeminen toisen olkapäälle, voi viestiä huolenpidosta tai lohdusta.
”Kosketus on tärkeimpiä tapoja viestiä tunteita.”
Tuntuuko koskettaminen helpolta tai vaikealta?
Koskettaminen tuntuu monille haastateltaville luontevalta. He mainitsivat, että toistensa käsistä kiinni pitäminen tuntuu helpolta. Ainakin yksi asukkaista oli hyvin avoin halaamiselle ja sanoi, ettei siinä ole mitään vaikeaa hänelle. Hän totesikin yhdelle meistä haastattelijoista, että: ”Voisin halata vaikka sinua!”
Millaisia muutoksia olette havainneet kosketuksessa pitkällä aikavälillä?
”Lapsuudessa vanhemmat olivat töissä aamusta iltaan. Ei juuri halailtu”, kiteytti eräs asukkaista. Arkea kuvailtiin kiireiseksi ja vanhempien huomiosta piti kilpailla sisarusten kanssa. Kyselimme, oliko heidän lapsuudessaan paljon kosketusta ja moni asukkaista vastasi, ettei ollut. Ymmärsimme, etteivät he todennäköisesti saaneet lapsena niin paljoa vanhempien kosketusta kuin olisivat kaivanneet.
”Kosketus omien lasten kanssa on ollut erilaista. Heidän kanssaan tuli enemmän halailtua ja oltua kosketuksessa muutoinkin”, kertoi eräs asukas. Muut haastateltavat olivat samaa mieltä, että huomaavat eron omassa lapsuudessa ja lapsiensa lapsuudessa kosketuksen näkökulmasta.
Olen huomannut läsnäolon vähentyneen puhelimien takia. Toisiin ei olla enää niin paljoa kontaktissa kuin ennen ja etenkin nuoret tuijottavat liikaa puhelinta.
Asukkaat kertoivat huomanneensa nykymaailmassa sen, että kosketuksen suhteen ollaan avoimempia ja tietoisempia. Yksi asukkaista totesikin nuorien osaavan hoitaa kosketuksen hyvin. Nuorista annettiin kuitenkin myös palautetta ja yksi haastateltavista kertoikin seuraavaa: ”Olen huomannut läsnäolon vähentyneen puhelimien takia. Toisiin ei olla enää niin paljoa kontaktissa kuin ennen ja etenkin nuoret tuijottavat liikaa puhelinta.” Me haastattelijat olemme huomanneet myös saman, että puhelimet, nuo koukuttavat kädenjatkeet, ovat tulleet häiritsemään kosketusta ja läsnäoloa.
Onko kosketuksen tarve muuttunut joissain tilanteissa?
”Lapsena kosketuksen tarve oli suurempi, silloin halusi olla äidin tai isän sylissä. Vanhempana kosketusta ei ole tarvinnut yhtä paljoa”, totesi eräs haastateltavistamme. Vanhemmalla iällä läsnäolon kaipuu nousi enemmän esiin arjen kiireessä. Yhteisestä ajasta muodostui enemmän kuin merkityksellistä. ”Kaipasin puolisoani, kun hän oli työmatkoilla. Ei jäänyt paljoa yhteistä aikaa hänen kanssaan, sillä oli eri työajat ja arjen kiireet”, toinen kertoi.
”Aamulla herättiin ja halattiin”
Miltä tuntuu, kun menettää kosketuksen?
”Miehen kuoltua olen ollut 30 vuotta yksin. Olimme naimisissa 40 vuotta”, kertoi eräs haastateltavistamme. ”Kaipuuta ei osaa selittää”, hän jatkoi. Tähän on helppo yhtyä. Sitä voisi kuvailla tiettynä tyhjyyden tunteena kehossa.
Erityisesti korona-aika rajoitti kosketusta. Silloin koko maailma sulkeutui ja loi esteitä yhdessäololle. Eräs asukkaista kertoi meille, miten ei koronan takia päässyt sairaalaan vierailemaan puolisonsa luona. ” Myöhemmin kun pääsi, joka päivä vierailin siellä maskin kanssa.” Nykyään teknologian avulla voimme olla yhteydessä, vaikka maailman toiselta puolelta läheisimpiimme, mutta se ei kuitenkaan korvaa fyysistä kosketusta ja aitoa läsnäoloa.
Millaista kosketusta kaipaatte? Vai kaipaatteko?
”Sitä on vaikea selittää millaista kosketusta kaipaisi”, vastasi eräs asukkaista pohtien. Kaikki haastateltavat yhtyivät tähän vastaukseen. Voi olla, että kosketuksen kaipuuta ei tule ajatelleeksi kovin usein.
Asukkaat kertoivat, etteivät he hirveästi halaile keskenään, paitsi juhlamielessä, jos jollakulla on esimerkiksi syntymäpäivät. Käsistä he kyllä pitelevät toisiaan kiinni halailun sijaan.
Kosketusvoima-kortit
Otimme haastatteluun mukaan uudet, juuri lanseeratut Kosketusvoima-kortit. Teimme asukkaiden kanssa muutamien korttien harjoitukset. Valitsimme kämmenselän sivelyt, kämmenet olkapäille ja sadetta selkään ja hartioille -harjoitukset. Kysyimme jälkikäteen heidän tuntemuksiaan näistä suoritetuista harjoituksista. Alla heidän kommenttejaan:
- ”Onnellinen olotila”
- ”Ihan hyvältä ja mukavalta tuntui.”
- ”Rentouttavaa”
- ”Kutitti, sillä kaveri hiveli niin hellästi, mutta hyvältä tuntui”
- ”Mahtava kokemus”
- ”Ihan kiva, olen käynyt lymfahoidossa ja tuntuu, että nämä ovat siihen verrattavissa”
- ”Tuntui luonnolliselta”
- ”Tulee tunne, ettei ole yksin”
Lopuksi
Asukkaat kehuivat haastattelua mukavaksi ja kiittivät meitä kivasta tilaisuudesta. Eräs heistä sanoi tämän olleen todella ajatuksia herättävä kokemus ja sellainen, että alkaa miettimään omaa elämää. Kosketus ja läsnäolo ovatkin merkittävä osa elämäämme ja ne ulottuvat syvälle tunnetasollemme. Miten yksi halaus voi herättää vuosia sitten haudatut muistot henkiin. Miten yksi kosketus voi olla kuin hiljainen lupaus. Tai miten yksi käden puristus voi luoda siltoja ihmisten välille. Kosketus saa tuntemaan, ettei ole yksin. Joten kysymmekin, mitä kosketus merkitsee juuri sinulle?
KIRJOITTAJA
Iina, Iia, Iida ja Petra
Kirjoittajat ovat Savonia-ammattikorkeakoulun Wellness-liiketoiminnan opiskelijat Iina Räisänen, Iia Vuorenpää, Iida Suomalainen & Petra Tuovinen, jotka tuottivat kolmen ryhmähaastattelun ja blogikirjoituksen sarjan Kosketusvoimalle opintoihinsa liittyvänä projektityönä.